Tunnin juna ja Lempolan kauppapuiston laajeneminen keskeisessä asemassa Lohjan kasvussa
Lohja on noussut Länsi-Uudellamaalla merkittäväksi kasvukeskukseksi sen keskeisen sijainnin ansiosta. Muun muassa Lempolan kauppapuiston rakentaminen ja laajentaminen muiden hankkeiden ohella on luonut alueelle lisää työpaikkoja ja nostanut Lohjan kiinnostavuutta myös asuinalueena. Asuminen Lohjalla viehättää etenkin pääkaupunkiseutuun verrattain edullisten hintojen osalta, mutta kaupunki on kunnostautunut myös toimivien palveluratkaisujen osalta.
Tunnin juna tuo uuden ratayhteyden Espoosta Lohjalle
Helsinki-Turku välille suunniteltu Tunnin juna puhuttaa paljon Länsi-Uudellamaalla. Helsingin ja Turun välinen rata on tällä hetkellä ”liian pitkä”, joten uutta oikorataa Espoo-Lohja-Salo -välille on kaavailtu jo kaksi vuotta (tai ratahanke on ollut olemassa jo vuosikymmeniä). Pääasiallisesti Tunnin junan tarkoitus on luoda nopea junayhteys pääkaupunkiseudulta Turkuun, eikä nopealla junalla ole aikaa pysähtyä väliasemilla. Hankkeen yhteydessä on kuitenkin puhuttu paikallisjunien liikennöinnistä, jolloin myös reitin välille jäävät kaupungit hyötyisivät Tunnin junan tuomasta matkustajaliikenteestä.
Tunnin juna hyödyttäisi noin 1,5 miljoonaa suomalaista, jotka työskentelevät samalla alueella. Lohjalle Tunnin juna on tietysti merkittävä askel sen kehityksessä Länsi-Uudenmaan kasvukeskuksena. Pääkaupunkiseudulla työskenteleville Tunnin juna tarkoittaa lyhyempiä työmatkoja. Käytännössä tämä tuo Lohjalle mittavan määrän matkustajaliikennettä, joka puolestaan lisää kaupungin kaupankäyntiä ja myös työpaikkoja. Samalla oikeiden osaajien löytäminen työpaikoille helpottuu.
Paikallisen liikenteen lisäksi Tunnin juna lisäisi myös kansainvälistä liikennettä Tukholmasta Pietariin. Tämä vaikuttaisi todennäköisesti turismiin ja sitä myöten palveluntarjoajien kysyntään ja työvoiman liikkuvuuteen. Sekä ulkomailla työskentelevät tai opiskelevat suomalaiset että Suomessa työtä tekevät tai opintojaan suorittavat ulkomaalaiset hyötyisivät Tunnin junan tuomasta mahdollisuudesta parempaan liikkuvuuteen Länsi-Uudellamaalla sekä Tukholma-Pietari välillä.
Lempolan kauppapuisto laajenee
Lempolan kauppapuistossa sijaitseva Motonet laajentaa toimitilojaan lähes kaksinkertaiseksi. Hanke tuo mukanaan alueelle sekä työllisyyttä, että lisäpalveluja, joiden myötä Lohjan ja Lempolan merkitys yhtenä alueen tärkeimmistä liikekeskuksista kasvaa. Motonetin laajennuksen myötä Lempolaan rakentuu kokonainen autoilijoiden palvelukeskus, joiden palveluhin kuuluvat Motonet-tavaratalo, Motonetkorjaamo, Motomaatti-palvelupiste ja Motopesu-itsepalvelupesu. Koko rakennushankkeen pinta-alaksi muodostuu 4 500 neliömetriä, joista 2 300 neliötä on varattu liiketilaksi.
Kauppapuistolla onkin oivallinen tilaisuus nostaa profiiliaan sekä paikallisesti, että koko Länsi-Uudenmaan alueella. Tämä tarkoittaa tietenkin kuluttajien kannalta monipuolisempia palveluja, sekä kaupankäynnin osalta kasvavaa liiketoimintaa. Paikalliset yrittäjät hyötyvät sekä alueellisista että kansainvälisistä investoinneista, joita rakennus- ja kasvuhankkeet tuovat tullessaan.
Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa voi synnyttää lisää kaupankäyntiä
Lempolan kauppapuiston ja vastaavien liikekeskusten yritysten yhteistyö ulkopuolisten sijoittajien ja tekijöiden kanssa voisi lisää yhteisön merkitystä. Nettipalvelujen yleistyttyä kiivaalla vauhdilla kivijalkamyymälöiden kohtalo monilla paikkakunnilla on ollut kohtalokasta useille yrittäjille. Vastaus tähän kysymykseen on monilla tahoilla löytynyt juuri nettipalvelujen ja kivijalkatoimipisteiden yhdistäminen, joka puolestaan on tuonut kaupankäynnin laajemmalle kuluttajaryhmälle.
Peliala on perinteisesti tietotekniikan yksi suurimmista kehittäjistä, ja kaupallinen ala on seurannut perässä nopeasti internetin yleistyttyä globaalilla tasolla. Sekä nettikasinoiden että suurten tavarataloketjujen osoittama huima suosio ja mittava liikevaihto ovat selkeä esimerkki siitä, mitä kuluttajat haluavat ja miten he haluavat asioida eri palveluntarjoajien kanssa. Tämä kehitys on selkeästi havaittavissa etenkin nuoremmissa sukupolvissa, mutta vastakkaista liikehdintää on lisäksi nähtävissä etenkin erikoistuneiden pienyritysten suosion kohdalla.
Verkkokaupan tukeminen tai toiminnan laajentaminen nettiin ei kuitenkaan ratkaise pelkoa siitä, että kivijalkamyymälät ennen pitkää katoaisivat. Tämä pelko lienee kuitenkin turha, sillä mikään ei loppupeleissä voita aitoa ihmiskohtaamista ja asiakaspalvelukokemusta, joka syntyy henkilökohtaisesta asioinnista osaavien palveluntarjoajien luona. Kaupankäynnin tulevaisuuden kannalta on kuitenkin huomioitava esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen ja kasvu, jotta kivijalkayrittäjien menestys myös jatkossa on taattu.