Suuria suunnitelmia Lempolan alueelle

Tunnin juna asemineen, uusi asuinalue juna-aseman tuntumaan, Lempolan kauppapuiston kehittäminen ja uudet yritysalueet. Suunnitelmia riittää. Samalla vuosisatoja alueella vaikuttaneen Laakspohjan kartanon maat saavat aivan uudenlaisen ilmeen.

Lempolan alue saattaa kymmenen vuoden kuluttua näyttää hyvin erilaiselta kuin tänä päivänä, jos kaikki alueelle suunniteltu toteutuu. Mitä kaikkea onkaan tiedossa ja miksi juuri Lempolaan? Lohjan kaupungin elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo toteaa, että Lempola on jo nyt vetovoimainen alue, jonne esimerkiksi moni Lohjalle toimipisteen avaamista pohtiva yritys haluaa sijoittua. Alueen suosion takaa löytyvät moottoritie ja sen tuomat hyvät liikenneyhteydet. Puistosalo kertoo, että itse kauppapuiston osalta kaupunki ja alueen yrittäjät ovat toivoneet mahdollisuutta lisätä päivittäistavarakaupan tiloja.

–Meillä on hyväksytty valtuustossa kaavahanke kauppapuiston kehittämiseksi, mutta Ely-keskuksen mielestä se ei kuitenkaan ole tavoiteltava tulevaisuus alueelle. Ely:ssä katsotaan, että se uhkaisi Lohjan keskustan kehittymistä, jos keskittymiä muodostuu muuallekin. Tynninharjullahan on tällainen keskittymä, mutta se on ollut siellä jo pidemmän aikaa.

Suunnitelmia riittää silti. Moottoritieliittymän ja Saukkolantien väliselle maakaistaleelle suunnitellaan aluetta, missä voisi olla monipuolisesti tiloja työpaikoille, logistiikalle ja varastoinnille.

–Logistisesti se olisi hyvä alue ja reserviä alueen laajentamiseenkin löytyy, Puistosalo sanoo.

Myös moottoritien ja Lehmijärventien väliselle alueelle suunnitellaan samanlaista aluetta yrityksille ja erikoisliikkeille.

–Sinne tulisi aikanaan kauppapuiston laajennus. Meillä on toiveissa järkevä ja vetovoimainen asemakaava, jotta alueesta tulisi monipuolinen ja se tukisi jo olemassa olevaa liikekeskusta, Puistosalo sanoo.

Tällä hetkellä alueella on kallioita, jotka pitäisi raivata ensin pois tieltä. Louhintalupaa on haettu, mutta asiasta on valitettu, joten ainakin toistaiseksi kallio jököttää tukevasti paikoillaan ja rakentaminen saa odottaa.

Inaro Oy:n havainnekuva Tunnin junan asemanseudusta Lempolassa. (Kuva: Inaro Oy)

Tunnin juna asemineen luo uuden asuinalueen

Suurimmat suunnitelmat liittyvät Tunnin junaan. Varmaahan ei vieläkään ole, kulkeeko juna todella tulevaisuudessa, mutta suunnittelu on hyvässä vauhdissa.

–Yleissuunnittelu on nyt loppusuoralla ja hankeyhtiö, jossa Lohjakin on mukana, on perustettu. Seuraavaksi alkaa ratasuunnittelu. Sen rahoitus on valmis, EU-rahaakin on saatu. Valitusprosesseineen ratasuunnitteluvaihe kestää 2–4 vuotta, Puistosalo sanoo.

Itse radan rakentamisen rahoitus on vielä auki, mutta Puistosalo on toiveikas, sillä Tunnin junan kanssa ollaan pidemmällä kuin esimerkiksi Suomi-radan.

–Askel kerrallaan mennään lähemmäs maalia.

Tavoitteena on, että juna kulkee vuonna 2031. Puistosalo sanoo, että asema Lohjalle saadaan, jos rata rakennetaan, mutta se on vielä auki, millaiset junat Lempolassa pysähtyvät. Olennaista on myös se, millainen asuinalue aseman ympärille muodostuu.

–Kaupunkitutkija Seppo Laakso on tutkinut, onko tällä asema-alueella edellytyksiä kehittyä ja verrannut sitä jo olemassa oleviin asema-alueisiin. Hän sanoo, että alueen pitää erottua positiivisesti vastaavista asemaseuduista eli Histasta, Veikkolasta ja Etelä-Nummelasta.

Lempolan alueen vahvuuksiksi Puistosalo mainitsee maaseutumaisen kulttuurimaiseman, metsän ulkoilureitteineen ja järven läheisyyden. Lohjalla asema sijoittuisi myös tiiviimmin moottoritien kylkeen kuin Nummelassa, mikä parantaa osaltaan kulkuyhteyksiä.

–Etelä-Nummela kilpailee kanssamme intercity-yhteyden asemapaikasta. Meillä aseman paikka olisi liityntäliikenteen kannalta logistisesti parempi, Puistosalo toteaa.

Edellä mainittuja vahvuuksia pyritään hyödyntämää niin, että Lempolan aseman seudulle saataisiin tulevaisuudessa 11 000–15 000 asukasta.

–Asuinalueen toteutuminen on välttämätöntä juna-asemalle, jotta asemalla on käyttäjiä, junavuoroja saadaan riittävästi ja että myös nopea intercity-juna saadaan pysähtymään Lempolassa. Väylävirasto edellyttää, että asukkaita on 1,5 kilometrin säteellä asemasta vähintään 11 000. Toisaalta nopea junayhteys tarvitaan, jotta asuinalue kehittyy eli tässä on ”muna ja kana -tilanne”.

Varsinainen Tunnin juna ei turhia pysähtele, vaan se pyyhkäisee Lohjan ohi vauhdilla. Seuraavaksi nopein intercity-juna on siis toiveissa saada pysähtymään Lohjallakin. Sen myötä Lohjalta pääsisi junalla Helsingin lisäksi myös Saloon ja Turkuun. Lisäksi radalla tulee kulkemaan lähijunia Lohja–Helsinki välillä.

Lempolassa juna-asema olisi lähellä lempolalaisia, mutta entä muut lohjalaiset. Miten he pääsevät astumaan junan kyytiin.

–Aiemmin ajattelimme, että lähiliikenteen juna-asema voisi olla keskustassa, mutta Väyläviraston intressi on, että nopea ja lähiliikenne kulkevat samalta asemalta, joten luovuimme suunnitelmasta. Sukkulabussi, tai mikä se kulkuväline sitten vuonna 2030 onkaan, voisi kiertää keskustan ja Roution kautta asemalle. Jos kysyntää on, se voisi ajaa myös Virkkalan suunnasta taajamanauhaa pitkin. Myös kevyen liikenteen väylä keskustasta Lempolaan on suunnitteilla.

Puistosalo muistuttaa, että vaikka Lempolan alueen kehittäminen on yksi Lohjan suurimmista hankkeista tällä hetkellä, vain siihen ei pidä jumiutua.

–Tunnin junalla on jo nyt iso merkitys esimerkiksi rakennusliikkeille ja kiinteistösijoittajille ja Lempolan kauppapuisto on jo nyt vetovoimainen. Sille alueelle halutaan, joten kasvumahdollisuuksia on. Meidän pitää kuitenkin kehittää myös keskustaa ja Lohjan muita alueita.

Tunnin junan tarpeellisuutta perustellaan mm. sen positiivisilla ilmastovaikutuksilla. Ennen kuin juna saadaan kiskoille, tulee luontoa rasitettua kuitenkin monin tavoin, kun rataa rakennetaan. Puistosalo vakuuttaa, että luonto on huomioitu liito-oravia ja lepakoita myöten.

–Ainahan luontoa jää alle, kun jotain rakennetaan, mutta vaikutukset on pyritty minimoimaan. Rata on sijoitettu samaan maastokäytävään moottoritien kanssa ja tehty ympäristövaikutusten arviointi. Eläinten liikkuminen on huomioitu silloilla, jotta radasta ei muodostu niille loputonta estettä. Myös pohjavesialueet on huomioitu järkevällä ratasuunnittelulla. Hiilijalanjäljen pienenemisellä voidaan kompensoida rakentamisen vaikutuksia.

Eläinten lisäksi radan alta joutuu väistämään muutama ihminenkin, sillä heidän kotinsa jäävät ratalinjauksen alle. Ehkä eniten närää on herättänyt Salon Lukkarinmäen taloalueen kohtalo, sillä radan tieltä joudutaan purkamaan useita rakennuksia. Puistosalo toteaa, että myös Lohjalla muutama ihminen joutuu luopumaan kodistaan ja muuttamaan.

Laakspohjan kartano on joutunut luopumaan enimmäkseen metsä- eikä peltomaasta, joten kartanon eläimille riittää edelleen rehupeltoja. Ratsastuskoulu- ja vuokratallitoiminnan lisäksi kartano myy lampaan ja ylämaankarjan lihaa.

Maisema muuttuu Laakspohjan kartanon ympärillä

Jos ajatellaan Lempolan aluetta historiallisesta näkökulmasta, Laakspohjan kartano nousee vahvasti esille. Tuleva juna-asema sijaitsee kartanon entisellä maalla, jonka kaupunki osti. Uusia yrityksille ja erikoisliikkeille suunniteltuja alueita kaavaillaan moottoritien tuntumaan alueille, jotka ovat edelleen kartanon omistuksessa. Miltä suunnitelmat kuulostavat maanomistajan korvaan?

–Eihän se kivalta tunnu, että esi-isien maat menevät tällaiseen käyttöön, mutta tämä on tätä päivää. Asiat kehittyvät ja sijaintimme tässä asutuksen keskellä aiheuttaa sen, että alue on haluttua. Täytyy vain sopeutua ja on tästä etuakin, kun asiakaskuntamme on lähellä. Ei sitäkään vielä tiedä, millaisia yrityksiä alueelle tulee, jos vaikka jonkun kanssa voisi tehdä yhteistyötä, pohtii Nina van der Pals, joka toimii Laakspohjan kartanon emäntänä jo viidennessä polvessa.

Sinänsä nykykehityksessä ei ole mitään uutta, sillä Laakspohjan maista on lohkaistu tai myyty vuosien saatossa paloja milloin mihinkin tarkoitukseen.

–Kun tälle alueelle tuli sotien jälkeen siirtolaisia, jouduimme luovuttamaan jo heille isoja maa-alueita. Moottoritie vei 50 hehtaaria maitamme. Myös koko asemanpellon alue on ollut aikoinaan Laakspohjan maita. Moisionpeltokin on myyty kaupungille. Olen itsekin viljellyt aikoinaan peltoa siinä kohtaa, missä nyt on asuinalue, vander Pals kertoo.

Voisi ajatella, että maan myynti toisi muhkean kukkaron tai pankkitilin, mutta aivan niinkään asia ei ole.

–Lunastustyylisiä korvauksia nämä ovat olleet ja yhteiskunta ottaa omansa myös kaavoitusasioissa. Arvonnousun korvauksiakin joudutaan maksamaan, joten ei tämä kultakaivos ole, van der Pals toteaa.

Kartanon toimintaa aluemenetykset eivät sinänsä ole haitanneet, sillä luopumaan on jouduttu enimmäkseen metsä- eikä peltomaasta. Kartanon eläimille riittää siis edelleen rehupeltoja. Myös monen lohjalaisen ihailema tammikuja on säilynyt.

–Kun olin teini, oli uhka, että sisääntulotie Lohjan keskustaan olisi mennyt tammikujamme poikki. Se ei sentään toteutunut.

Laakspohjan kartanon historia yltää 1500-luvulle saakka. Van der Palsin suvulla se on ollut jo toista sataa vuotta. Tällä hetkellä toiminta koostuu ratsastuskoulu- ja vuokratallitoiminnasta sekä lampaan ja ylämaankarjan lihan myynnistä. Kartanolla pidetään lihojen joulumyynti 11.12.–12.12. Lihoja voi myös tilata. Lisäinfoa löytyy kartanon Facebook-sivulta.

SMS

Comments are closed.