Lempolan kauppapuiston tulevaisuus
Useimmat lohjalaiset ovat käyneet Lempolan kaupoilla kerran tai useamman kerran, ja jos kysytään autoilla alueelle tulevilta, miltä kaupassa käynti alueella tuntuu, niin kaupat saavat positiivisen arvosanan ja liikennejärjestelyt huonon. Aluetta rakennetaan kuitenkin edelleen ja alueella on tulossa lisää palveluita, miten sitten käy ajojärjestelyiden, parantuvatko ne vai menevätkö entistä sotkuisemmiksi?
Lempolan kauppapuiston rakensi alun perin NCC. Kauppapuistossa on tuhansia neliöitä liiketilaa ja autopaikkoja on satoja. Lohja aloitti Lempolan alueen suunnittelun vuonna 2004, kilpailutti rakentamisen vuonna 2006, kaava hyväksyttiin vuonna 2007. Alun perin alueen arkkitehtinä toimi Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy ja kauppapuiston neljäs vaihe avattiin 2012. Suunnitelmien mukaan kauppapuistoon asettuu loppujen lopuksi 15-20 eri liikettä. Kauppapuisto itsehän on loistavalla sijainnillaan E18-sisääntulotien läheisyydessä lähes parhaalla mahdollisella kauppapaikalla. Lempolasta löytyvät niin S-market, K-supermarket, Musti ja Mirri, Tokmanni, Kodin tavaratalo, Motonet, Starkki, Autotalo Lohja, Lohjanharjun Apteekki, Hesburger ja uusia alueita kehitellään edelleen. NCC Property management puhui 2018 uusien tilojen rakentamisesta Tokmannin ja S-marketin kulmaukseen, jonne nyt on tulossa Motonetin laajennus ja toisesta tilasta A-katsastuksen ja K-Supermarketin viereiselle parkkialueelle.
Millä uusi liikkeitä ja asiakkaita
Siinä missä kaiken suunnitelmallisuuden ohessa edetään, kaupungin tulisi muistaa, että Lohjan brändi ei ole tällä hetkellä kovinkaan positiivinen eikä alue vedä puoleensa uusia yrityksiä. Keskustan uusi kauppakeskus Lohi ei saanut käytännössä uusi liikkeitä Lohjalle vaan tyhjensi toiset keskustan liiketilat ja avasi mahdollisuuksia käytännössä tässä vaiheessa vain muutamalle uudelle ravintolalle jo aiemmin varsin täyteen markkina-alueeseen (ravintolatoiminta).
Tilanne on vähän kuin nettikasinoilla, jotka kilpailevat olemassa olevista asiakkaista, kun uusia ei ole tulossa. Ihmiset vaihtavat operaattoreita tai palveluntoimittajia, jos joku tarjoaa heille parempaa – tämä on itsestään selvää. Mitä parempaa siis Lohja pystyisi tarjoamaan, jotta esimerkiksi uusi Nahkurintorin kauppakeskushanke saisi uusia liikkeitä ja suunnitelma lähtisi eteenpäin?
Se, että kaupunki vähentää palveluitaan kuntakeskuksissa ei ainakaan lisää vetovoimaisuutta ja uusien liiketoimintojen ja kauppojen torppaaminen tai hidastaminen kaupungin virastoissa ei sekään toimi positiivisen ajattelun pohjana. Se, että kaupunki on rakentamassa ja kehittämässä Tunnin junan ympärille kaikkea, tuntuu tässä vaiheessa ainoastaan rahan kuluttamiselta ja koko suunnitelmassa on kaikki todelliset syyt unohdettu – miksi kukaan tulisi Lohjalle?
Seuraava kehitysvaihe
Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.1.2020 asemamuutoksen L65 Lempolan kauppapuistolle. Koko kaavoituksen tavoite on Lohjalla ollut Tunnin junan jättihankkeen edistäminen ja siksi myös Lempolan alue on mukana suunnittelussa kuten Aurlahti, Porla, Rataraitti, Paloniemi sekä KaariBaana. Tunnin juna hanke vaatii töitä kaupungilta myös Nummi-Saukkolan, Nummi-Pusulan sekä Sammatin alueella osayleiskaavan suhteen.
Lohjan kaavoitustoimi etsii esimerkiksi ratkaisuja Ventelän alakeskuksen kehittämistä suhteessa kaupunkirakentamiseen (aloitusvaihe 2021) sekä Tunnin junan asemahankkeeseen. Samassa malissa etenee myös Lohjansolmu asemanseudun kehittäminen uudeksi raideliikennettä tukevaksi kaupunginosaksi yli kymmenellä tuhannella uudella asunnolla.
Lempola ja Lohja
Jos Lempola alue saa liikennejärjestelyt kuntoon ja uusien kauppojen rakentaminen saa vihreätä valoa, pitäisi kaupungin vähitellen alkaa ajatella myös yrittäjien ja tulevien asukkaiden tarpeita ja syitä, miksi kukaan muuttaisi jostain muualle. Yleensä syy on opiskelu tai työ – onko Lohjalla esimerkiksi mahdollista tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä amerikkalaisen tai kiinalaisen yliopiston kanssa? Onko Lohjan kaupungilla oikeasti rohkeutta valita yksi suunta mitä kohti edetä – menneet vuodet ovat nähneet kaupungin suunnittelun olevan kaikkea muuta kuin pitkäjänteistä – milloin ollaan menty omena edellä, milloin vesi tai nanotekniikka – mutta yksikään hanke ei ole kestänyt aikaa, koska sen takana ei oikeasti ole ollut kaupungin tukea eikä halua.
Lohjan kaupungin nykyinen kaupunginjohtaja Mika Sivula on sanonut haastattelussa hyvin, että Turku-Helsinki rata on Lohjan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä ja sen eteneminen liittyy todella moneen kaupungin omaan hankkeeseen niin liikenneteknologian, asumis- ja yhdyskuntarakenteen kautta. Lohja on monessa mielessä kansallisen keskiarvon kaupunki ja heijastelee sitä kautta, miten Suomella menee.
Puhutaan saavutettavuudesta, mutta onko kyse enää todellisesta liikkumisesta, ja miten uudet 5G yhteydet tuovat siihen lisää mahdollisuuksia? Miten Lohjan luonto ja kehitettävät liikuntamahdollisuudet voisivat toimia vetovoimatekijöinä, jos myös5G verkot olisivat kaupungin alueella oikeasti saatavilla tulevaisuuden yrityksille tulla ja asettua Lohjalle.
